Tämänkertainen KoneAgria-käynti oli lyhyestä ajasta huolimatta sitäkin hedelmällisempi. Kävin erittäin mielenkiintoista keskustelua muun muassa Cinian Jyrki Hyyrönmäen kanssa maatalouden datavirroista. Cinian ValueNet on askel oikeaan suuntaan. Suuntaan, jossa datan omistaja, viljelijä, voi hallitusti ja tarvittaessa anonyymisti jakaa dataa haluamilleen tahoille. Vastineeksi viljelijä voi saada esimerkiksi vertailuaineistoa datasta. Vertailuaineiston avulla hän pystyy itse ja käytössä olevilla ohjelmilla benchmarkkaamaan automaattisesti toimintaansa. Kuvittele, että sinulle tulee viljelysuunnitteluohjelmistoon tieto, miten oma satosi sijoittuu samalla alueella samankaltaisella tuotantopanosyhdistelmällä saatuihin satoihin

Kasvinviljelyn rajapinnat helpompia

Kasvinviljelyn ohjelmistojen ja kaluston osalta datan siirtäminen järjestelmästä toiseen on onneksi jo nykypäivää. Yksinkertaisen benchmarkkaustoiminnon rakentaminen viljelysuunnitteluohjelmistoon ei ole kynnyskysymys. Tietokanta voisi olla Luken hallinnoima. Ohjelmistoista tarvittaisiin rajapinnat auki tietokantaan, ja toki kunnollinen datan visualisointi. Anonymiteetin vuoksi tarvitaan hieman suodatusta, jotta yksittäiset tilat eivät erottuisi heterogeenisestä aineistosta. Tietokannasta ei saa pystyä tunnistaa yksittäisen tilan tietoja. Muistamme edelleen, kun viranomaiset tunkeutuivat Viljavuuspalvelun tietokantoihin tutkimaan viljelijöiden tietoja ilman asianmukaisia valtuuksia (lisää aiheesta tästä ja tästä).

Nykytilanne viljelymuistiinpanojen osalta ei valitettavasti ole kovin tarkkaa saati luotettavaa. Harvalla viljelijällä on mahdollisuus mitata satoa tarkasti jokaiselta lohkolta, ja aina eivät kaikki viljelytoimenpiteetkään ole ohjelmistoon kirjattuna. Kasvinviljelyssä on paljon muuttujia, joita tilatasolla ei voida mitata. Tarvitaan kannustin, joka kannustaa mahdollisimman tarkan kirjauksen tekemiseen. Mitä tarkempaa dataa viljelijä syöttää ohjelmistoon ja sitä kautta tietokantaan, sitä tarkemman vertailuaineiston hän saa käyttöönsä. Se luo myös kysyntää uusille datankeräyssovelluksille. Vähimmäistarkkuus voisi olla esimerkiksi jaottelu kvartiileittain, jolloin viljelijä näkisi mihin neljännekseen hänen satonsa kuuluu.

Kotieläintuotannon ohjelmistoissa tultava 2000-luvulle

Samalla tavalla datan siirtäminen keskitetyn tilastotietokannan kautta mahdollistaa benchmarkkauksen automaattisesti kotieläintuotannon osalta. Kotieläintuotannon puolella tuotannonohjausjärjestelmät – ruokintalaitteet, lypsykoneet ynnä muut – keräävät kyllä monenlaista dataa. Ongelmana on, että vielä vuonna 2018 kaikki yritykset eivät ole valmiita avaamaan rajapintoja datan siirtämiseksi järjestelmästä toiseen. Teknisesti se olisi jopa helppoa, mutta tuntematta järjestelmän protokollaa se ei onnistukaan niin helposti. Tuotantolaitteita hankittaessa ostajan tulisi kiinnittää huomiota siihen, kuka on datan omistaja, ja vaatia avoimia rajapintoja datan siirtämiseksi. Yhtenä vaihtoehtona voi toimia antureiden lukeminen alkuperäisen järjestelmän ohi, tai jopa rinnakkainen anturointi. Edelläkävijät tosin suosivat jo avoimia rajapintoja, ja se on kannattavampaa myös maatalousyrittäjälle.

Tuotannon data yksin ei riitä

Dataa on olemassa jo niin paljon, että oleellisen tiedon löytäminen on vaikeaa. Kaikkea dataa ei vielä pystytä tilakohtaisesti keräämään, mutta jo nykyisellään viljelysuunnitteluohjelmistoissa on niin paljon dataa saatavilla, että päätösten tekeminen datan perusteella on vaikeaa. Data pitää jalostaa informaatioksi, josta oleellinen on helposti löydettävissä.

Lisäksi on tiedettävä, mitä tiedolla tehdään. Sadon tai tuotoksen maksimoiminen ei ole sama asia kuin tuottavuuden tai kannattavuuden maksimoiminen. Päätöksentekoprosessiin tarvitaan myös hintatiedot. Hankituista tuotantopanoksista ne ovat helposti löydettävissä, mutta tulevien tuottojen osalta tilanne on toinen.

Eikö ole luontaista, että kannattavuuskriisissä etsitään keinoja kannattavuuden parantamiseksi? Osto- ja myyntihintoihin emme voi yksittäisen tilan volyymeilla vaikuttaa, mutta omaa toimintaa voimme aina tehostaa. Jatkuvasta parantamisesta kirjoitin myös edellisessä blogitekstissäni.