Kolme asiaa, jotka jokaisen tulee maatalouskonemessuilla muistaa!

Maatalouskoneiden ennakkomyynti seuraavalle kaudelle alkaa pian. KoneAgrian alkuun on enää kaksi viikkoa. On mielenkiintoista nähdä, miten teräksen ja muiden materiaalien hintojen nousu sekä eräiden komponenttien pula vaikuttaa koneiden hintoihin ja konekauppaan kokonaisuudessaan.

Britanniassa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan sään ja konerikkojen jälkeen urakoitsijoiden suurin (28,6 %) huoli on konekustannusten nousu samalla, kun kate urakoinnista on hyvin pieni. Kustannuskriisissä painivan maatalousyrittäjän täytyy kilpailuttamisen jälkeenkin neuvotella vielä pieni siivu hinnasta pois. Seuraavaksi suurimpana (21,4 %) huolena urakoitsijat pitivät ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta.

Samaan aikaan konevalmistajat kehittävät yhä älykkäämpiä koneita, joiden käyttäminen vaatii perehtymistä ja korjaaminen korkeaa teknistä osaamista. Automaation lisääntyminen sinällään ei ole väärin. Jos ajatellaan vaikkapa 9 metriä leveää niittomurskainta, jota ajetaan pellolla 18 km/h, on selvää että se vaatii jo automaatiota. Maksimaalisen työleveyden hyödyntäminen samalla, kun yrittää havaita korkean heinän seasta kivet, kauriit ja linnunpesät, ei ole ihmiselle mahdollista.

Kuulin World Agri-Tech Innovation Summitissa useammalta isohkolta maatalousalan yritykseltä, että heille kaupitellaan ongelma edellä mitä erilaisimpia uusia innovaatioita muun muassa satelliittikuvantamisen, tekoälyn ja robotiikan aloilta. Heitä lähestytään ongelmalla, jonka – yllättäen – myyjän tuote ratkaisee. Maatalousyritysten kannalta se on kuitenkin vain yksi ongelma muiden joukossa. Mikäli samaa ongelmaa ei ole jo tuotannossa havaittu, se on luultavasti tärkeysjärjestyksessä aikalailla häntäpäässä.

Mitä sinun tulee siis muistaa, kun olet aikeissa ostaa, tai sinulle myydään, uutta tuotetta tai palvelua?

Muista kysyä ja pohtia ainakin nämä kolme kysymystä ennen ostopäätöstä:

1. Minkä tiedostamasi ongelman tuote tai palvelu ratkaisee?

Usein sinulle tulee jo hyvin alkuvaiheessa tuotteen tai palvelun esittelyn aikaan tunne, että se ratkaisee jonkin teidän yrityksessä olennaisen ongelman. Aina näin ei toki ole. Esimerkiksi datan käsittelyssä ja analytiikassa tulee kyllä monesti vastaan ahaa-elämyksiä; Vau, enpä tiennytkään että tuollaista tietoa voi saada aikaan yhdistämällä lypsytilasto säädatan kanssa, tai lannoituskartan satokartan kanssa.

Tiedostetun ongelman ratkaisuja voi olla todella monenlaisia; tuote voi vaikkapa vain olla niin helppokäyttöinen, että se vähentää kausityöntekijöiden tekemiä virheitä, tai säästää työaikaa yhdistämällä kaksi työvaihetta yhdeksi.

2. Mitä tämän tuotteen/palvelun käyttöönotto maksaa teille käytännössä?

Tämä ei siis tarkoita pelkästään tuotteen tai palvelun hankintakustannusta. Tai oikeastaan tämän voidaan ajatella tarkoittavan nimenomaan muita kuin hankintakustannuksia:

• Mitä muita investointeja joudutte tekemään?
• Millaisia uusia taitoja joudutte opettelemaan?
• Kuinka monta tuntia opastusta työntekijöille tarvitaan?
• Onko tuote/palvelu yhteensopiva aikaisempien kanssa?
• Täytyykö ottaa käyttöön uusia tietojärjestelmiä tai tiedonsiirron rajapintoja?
• Joudutteko vaihtamaan jonkin toisen toimivan tuotteen tai palvelun tämän takia?

3. Mitä tämän tuotteen/palvelun käyttäminen maksaa teille tulevaisuudessa?

Tuotteen tai palvelun hankinta voi myös aiheuttaa kustannuksia vielä vuosia hankinnan jälkeenkin. Selkeimpänä esimerkkinä tästä ovat tietenkin mahdolliset käytön lisenssimaksut ja huoltokustannukset, joita toki täytyy miettiä myös etukäteen. Kustannuksia voi tulla myös muuta kautta:

• Sitooko valinta teidät pitkäksi aikaa tiettyyn menetelmään tai valmistajaan?
• Estääkö se teitä tuottamasta jotain tuotetta tulevaisuudessa?
• Onko sen käyttäminen vaikeampaa kuin vanhan tuotteen/palvelun?
• Onko tuotteen tai palvelun tiedonsiirto rajoitettu vain valmistajan omiin järjestelmiin?

Maatalous tarvitsee ratkaisuja, jotka tuovat lisäarvoa. Lisäarvoa pitää tulla ratkaisun myötä enemmän kuin siitä muodostuu kustannuksia, kun lasketaan yhteen investointi, käyttöönottokustannukset sekä käytön aikaiset kustannukset. Näiden ratkaisujen täytyy myös ensisijaisesti auttaa meitä maatalousyrittäjiä johtamaan liiketoimintaa paremmin, eikä määritellä sitä, miten me sitä liiketoimintaa johdamme. Sen strategian jokainen maatalousyrittäjä muodostaa itse.